Yksi taloyhtiö, 104 kylpyhuoneremonttia – Näin se onnistui
Taloyhtiön märkätilaremontit ovat tarkkaa puuhaa. Hankkeisiin liittyy monia tärkeitä kysymyksiä: Milloin on oikea aika remontille, kuka on vastuussa mistäkin ja miten pysytään budjetissa?
Kokosimme teknisen asiantuntijan, taloyhtiön hallituksen ja urakoitsijan kokemukset taloyhtiön onnistuneesta märkätilaremontista.
As. Oy Kalevan Tornien märkätilaremontti
As. Oy Kalevan Tornit on Tampereen Kalevassa sijaitseva taloyhtiö, johon kuuluu kolme vuonna 1951 valmistunutta rakennusta. Taloyhtiössä toteutettiin vuosien 2020-2021 aikana kaikkiaan 104 kylpyhuoneremonttia. Osa kylpyhuoneista oli remontoitu 2010-luvulla eikä niitä remontoitu uudelleen. Remontit toteutettiin talo kerrallaan edeten ylhäältä alas. Kaikkiaan urakassa meni kaksi vuotta.
70 vuoden ikään ehtineessä taloyhtiössä oli toteutettu putkiremontti vuonna 1995. Sittemmin kylpyhuoneiden muovimatot olivat kutistuneet ja kaivoliitokset menneet huonoon kuntoon. Myös rakenteiden kunto herätti kysymyksiä. Lisäksi laattojen alle oli muodostunut kopoalueita, eli kantavan rakenteen ja pintavalun väliin oli muodostunut ilmataskuja, jotka voivat johtaa pintalaattojen halkeiluun.
Kylpyhuoneremonttien yhteydessä tehtiin myös lisä- ja muutostöitä ja vanhoja vesikalusteita uusittiin.
Isännöinnin tekninen asiantuntija: ”Budjetissa pysyttiin ja arvioitu aikataulu piti”
Pamiksen teknisen osaston päällikkö Eero kertoo, että Kalevan Tornien kokonaisuus eteni suunnitelmallisesti alun tarveselvityksestä hallituksen ja yhtiökokouksen käsiteltäväksi, minkä jälkeen laadittiin tarjouspyyntöaineisto, pidettiin urakkaneuvottelut, laadittiin urakkasopimus ja ennen toteutuksen aloitusta käytiin urakoitsijan kanssa läpi valvonnan periaatteet.
Ennen hankkeen aloitusta Pamiksen isännöitsijä kävi remonttitarpeet läpi yhdessä hallituksen kanssa. Remonttien tarve kävi ilmi massakosteuskartoituksen yhteydessä. Pamiksen tekninen tiimi laati kartoituksen pohjalta kuntoluokkataulukon, johon tilat listattiin tärkeysjärjestyksessä.
Pamikselta hanketta hoiti kaksi teknistä isännöitsijää. He osallistuivat kuukausittaisiin työmaakokouksiin ja vastasivat hankkeen tiedotuksesta yhdessä urakoitsijan kanssa. Tiedotukseen kuului sekä yhtiökokous että ennen urakan aloitusta järjestetty osakas- ja asukasinfo. Taloyhtiön tilaama valvonta käsitti jokaisen 104 pesuhuoneen kohdalla viisi tarkastuskäyntiä (alkukatselmus, purkukatselmus ja kosteusmittaukset, kaatojen tarkastus, vedeneristysten tarkastus ja lopputarkastus). Jokaisen huoneiston osalta laadittiin oma tarkastuspöytäkirja, mihin eri tarkastuskäyntien havainnot on kirjattu.
Entäpä ne kiinnostavimmat kysymykset eli remonttien budjetti ja rahoitus? Kalevan Tornien hanketta varten pankkilainaa otettiin noin miljoona euroa. – Budjetissa pysyttiin hyvin ja arvioitu aikataulu piti, Eero summaa.
Huolella toteutettu remontti ei pääty siihen, kun viimeiset remonttipölyt on lakaistu pois. Huolellisen suunnittelun lisäksi Eero painottaa valvonnan ja seurannan tärkeyttä.
– Me toteutimme myös kahden vuoden takuuajan tarkastukset ja sovimme sekä valvoimme tarvittavat takuukorjaukset urakoitsijan kanssa, Eero kuvailee Pamiksen toteuttamaa laajaa valvontaa.
Hallituksen jäsen: ”Isot hankkeet kannattaa suunnitella rauhassa”
Tuomas Kupila oli mukana taloyhtiön hallituksessa kylpyhuoneremonttien toteutus- ja takuuvaiheessa.
– Kylppäriremppa sujui hienosti. Kiitos siitä kuuluu ehdottomasti myös Pamikselle ja erityisesti Eerolle valvojana urakkasuorituksen osalta, Tuomas sanoo.
Tuomaksen mukaan Eeron ammattitaidosta oli hyötyä etenkin hankkeen valmistelussa, kilpailutuksessa, työsuoritusten seurannassa ja laadun valvonnassa.
Muille vastaavia hankkeita suunnitteleville taloyhtiöille Tuomas painottaa suunnittelun ja valvonnan tärkeyttä.
– Isot hankkeet kannattaa suunnitella rauhassa ja myös tässä vaiheessa kannattaa käyttää ammattilaisia. Myös valvontaan kannattaa panostaa, Tuomas vinkkaa.
Tuomas korostaa myös projektin aikaisen viestinnän ja työmaakokousten roolia. Avoin ja suunnitelmallinen viestintä takaa, että kaikki ovat selvillä sisäisestä roolituksesta projektin aikana. Samalla kirkastuu myös yhteinen tahtotila.
– On pelkästään plussaa, että hallitus pystyy sitoutumaan remonttiin, Tuomas sanoo.
Urakoitsija: ”Eeron myötävaikutus oli merkittävä”
Kalevan Tornien märkätilaremontin toteutti saneeraustöihin erikoistunut Rannikon Aarre. Tuomas kuvailee yhteistyötä urakoitsijan kanssa erittäin sujuvaksi ja avoimeksi.
– Erityiskiitos Rannikon Aarteelle ratkaisukeskeisestä asenteesta. Haluan kiittää etenkin työnjohtajana toiminutta Jannea projektinaikaisesta johtamisesta sekä kontaktipisteenä toimimisesta koko yhtiömme osalta, Tuomas kiittelee.
Kalevan Tornien märkätilaremontti sujui mallikkaasti myös urakoitsijan näkökulmasta.
– Yhteistyö Pamiksen kanssa oli sujuvaa hankkeen joka vaiheessa ja yhdessä oli mukava tehdä töitä. Eeron myötävaikutus urakan loppuun saattamisessa oli merkittävä. Myös taloyhtiön puheenjohtaja hoiti roolinsa hyvin ja yhteistyö oli sujuvaa, työnjohtaja Janne Kaivo-oja kehuu.
